Nuorten hevosten valmennuksesta

MAS 10.7.2016 22:48

Kaikkialla maailmassa on havaittavissa selkeä trendi: parhaat nuoret hevoset tulevat jatkuvasti samoilta valmentajilta. Osana selittäväviä tekijöitä on luonnollisesti noiden valmentajien kyky (ja varallisuus) hankkia parempia yksilöitä treeniin. Toinen selittävä tekijä on kuitenkin valmennus ja olosuhteet.

Nuoren hevosen tärkeimmät kilpailutuloksia selittävät tekijät lahjojen ohella ovat:

1. Kasvattajan tekemä työ jo viimeisistä kuukausista emän kohdussa aina 1,5-vuotiskauden loppukesään asti

2. Valmennus opetuksesta aina 2v kesään asti

Jos nämä kaksi vaihetta (syntymässä saatujen lahjojen ohella) eivät ole onnistuneet, niin hevonen ei milloinkaan saavuta todellista potentiaaliaan. Koko myöhempi ura ja valmennus on tärkeää, mutta ei lähellekään yhtä tärkeää, kuin nuo kolme hevosen uran tärkeintä peruspilaria: GEENIT, KASVATUS ja ENSIMMÄISEN VUODEN VALMENNUS.

Mitkä sitten ovat tuon ensimmäisen valmennusvuoden tärkeimpiä faktoreita? Tässä minun näkemykseni:

Varsoja pitää liikuttaa säännöllisesti ja riittävästi ja ruokinnan pitää olla huipputasolla. Samoin palautumisen ja terveydenhoidon.

Kun varsan valmennus aloitetaan sen tullessa laitumelta suuri osa varsoista on jostain hieman kipeitä. Ensin nuo varsat pitää saada ravaamaan täydellä askeleella ja suorassa. Treenialusta on tässä erittäin tärkeä! Minusta alustan pitää olla napakka. Vähintään hyvää kilpailurataa vastaava tai jopa hiukan kovempi. Miksi näin?

1. Napakka rata aiheutta jokaisella askeleella iskun jalkaan ja pitkiin luihin. Nämä impulssit taas aiheuttavat muutoksia luissa: luun tiheys suurenee pikkuhiljaa ja vuoden treenin jälkeen näin treenattujen varsojen luiden tiheys on muita varsoja selvästi suurempi. Tästä taas seuraa että varsa on aikuisena huomattavasti tervempi, kuin pehmeällä pinnalla valmennettu varsa. Lun tiheys ei enään parane samoissa määrin myöhemmin.

2. Samalla saavutetaan toinen päämäärä: pehmeällä alustalla varsan lihaksisto väsyy usein liiaksi treenin aikana. Tällöin pitää vähentää ajoa, jolloin treenimäärä ei tule riittäväksi. Kovempi pohja antaa mahdollisuuden treenata pidempiä aikoja reippaalla vauhdilla ja sopivalla pulssilla. Tästä taas seuraa ääreisverenkierron, sydämen ja keuhkojen suurempi kehitys. Voimaa pystyy helposti kehittämään vanhempanakin, mutta noiden muiden tärkeiden ominaisuuksien kehitys pitää tehdä hyvin nuorena.

Reippaampi vauhti varsana kehittää myös varsan koordinaatiota ja antaa mahdollisuuden ravata suoremmassa ja usein ilman lyöntejä.

Mitä vauhteja sitten varsan tulisi ravata muutaman kuukauden opetusjakson jälkeen? Minusta hyvä varsa pitää heti viedä 1.50-vauhtiin. Lyhyitä nopeitä pätkiä ja huippuvauhtia ainakin minä vältän kun ruttoa, mutta tuota aluksi 1.50 vauhtia pitää mennä tasaisesti ja jatkuvasti pidentyviä matkoja. Päivittäiset ajokilometrit taas eivät ensimmäiseen puoleen vuoteen saa olla liian suuria. Välipäivinä 6 km riittää hyvin ja hiittipäivinä aluksi 8-9 km on tarpeeksi. Ensimmäisenä treenitalvena sitten hiittipäivän ajomäärä lisääntyy, mutta välipäivien ajomäärää ei tarvitse lisätä.

Hiittipäivä 2v kauden aluksi voi olla esim:

4 km lämmittely

6 x 1 000 m intervalli 1,5 minuutin kävelypalautuksin koko ajan tasaista vauhtia.

2 km hölkkää

1 km kävely

Sitten talliin ja pulssin pitäisi olla n. 65.

Varsojen tulee pysyä ravaamaan suorassa ja täydellä askeleella. Varsat eivät myöskään saa olla väsyksissä treenin loppuessa.

On erittäin tärkeää ajaa osa treeneistä radalla. Varsojen tulee jo nuorina oppia kiertämään rataa jännittämättä ja kuskin määräämällä vauhdilla. Mielellään porukassa eri paikoilla: niin keulassa, johtavan rinnalla kuin takanakin. Myös tämä oppi on paljon vaikeampi antaa myöhemmällä iällä.


MAS